Inki on alkuvuoden treenaillut harvakseltaan hakua. Porukkaa on ollut jostain syystä vaikea saada kasaan ja pientä epätietoisuutta jatkosta onkin ollut ilmassa. Toivottavasti immeiset innostuvat nyt treenimään, kun ilmat lämpenevät ja illat muuttuvat valoisemmiksi. Onneksi meillä on tarvittaessa toinen ryhmä, johon voidaan jatkaa jos tämä oma ryhmä kuivuu lopullisesti kokoon.

Mutta itse postauksen aiheeseen sitten! Rauniokausi alkoi meillä eilen. Muu porukka oli aloittanut kauen jo viime viikolla, mutta aikataulutus ei meillä pelannut enkä saanut Nooa mihinkään, joten vasta eilen päästiin korkkaamaan rata.

Viime kaudesta poiketen meillä on nyt koutsi ja ryhmäkin on järkevämmän kokoinen; 7 koirakkoa.

Oikeastaan ekaa kertaa sain neuvoja siihen kuinka mun tulee toimia radalla, jotta en häiritse Inkin työskentelyä. Muutaman kerran olin mm. liian lähellä ja vaikeutin Inkin työskentelyä. Inki ilmoitti tämän haukkumalla. Mä olen luullut, että se haukkuu saadakseen apuja multa, mutta se haukkuikin, että mene pois siitä säätämästä :) Ja heti kun otin etäisyyttä, niin Inki jatkoi työskentelyä. Lisäksi pari kertaa peitin maalimiehen hajun alleni kun menin tuulen alle.

Inki sai kehuja hyvästä nenänkäytöstään ja ilmaisusta. Noottia tuli hitaudesta, joka varmasti suurimmalta osin johtuu siitä, että mä liikun liian hitaasti radalla. Ja siitä, että oli kuuma ilma ja siitä että Inki on rapakunnossa.

Mutta erittäin hyvä fiilis jäi. Varsinkin, kun nyt varmaankin saan apua ohjaukseeni ja toimintaani radalla. Kysehän on kuitenkin siitä, että Inki tietää mitä tehdä ja mä en, vaan häärään siellä radalla mitä sattuu. Inkin kohdalta panostetaan motivaatioon ja vauhdin saantiin sekä eri alustoilla liikkumisen varmuuteen. Mm. joukkopakoa suunniteltiin seuraavaksi kerraksi Inkille.